puoli vuotta auringon alla

moi! en ees itekkään usko mitä just kirjoitin otsikoksi. oon nyt kuusi kuukautta asunut valencian auringon alla ja elämä on tosi ihanaa just nyt :) kesä on tavallaan tullut tai no ulkona on joka päivä yli 20 astetta joten kai sen kesäksi voi laskea hahah. Viime postauksessa kirjoitin olevani iloinen Suomeen paluusta, mutta fiilis on oikeastaan muuttunut täysin. tällä hetkellä mun ainoa toive olis vaan jäädä tänne <3 espanja on aivan ihana maa ja jotenkin se suomen kamala sää ja pimeys ei houkuttele ollenkaan, onneks mun palatessa on kesä ja toivottavasti hyvä sää! 

on ihanaa taas päästä rannalle ruskettumaan!

helmikuuhan oli paljon uuden opettelua, mutta kaikki on nyt paremmin kuin hyvin. välillä menee sukset ristiin perheen kanssa, mutta se on täysin normaalia. koulussa menee super hyvin. tein tossa viime viikolla esitelmän filosofiassa, ja siis täysin espanjaksi vaan pienillä muistiinpanoilla, joka meni ihan täydellisesti <3 oon vihdoin huomannu miten hyvin oikeesti puhun espanjaa, vaikka joka ikinen päivä teenkin yhä virheitä. mulla on jo paljon suunnitelmia tulevaisuudelle espanjan kielen suhteen ja toivottavasti pystyn niitä toteuttamaan mun kielitaidon avulla sekä yhä parantamaan sitä.

ihanaa kun ei enää tarvii käyttää talvitakkia <3

heti helmikuun alusta asti oli super lämmin ulkona ja rannallekkin pääsi talven jälkeen. tein tavallisia juttuja. kävin baareissa ja ravintoloissa. otin uudet kynnet ja värjäsin hiukset. helmikuu oli aika rauhallinen, tavallinen ja vaan valenciassa oleilua. mitään erikoista ei oikeastaan tapahtunut sillä koko helmikuu on valmistuttu tulevaan kuukauteen. maaliskuussa on siis valencian isoimmat juhlat koko vuonna. las fallas siis on aivan valtava tavallaan festivaali ja karnevaali valenciassa. se on tavallaan koko vuoden kestävä sillä siihen liittyviä pieniä juhlia ja siihen valmistaudutaan lähes koko vuoden ajan. seuraavassa postauksessa kuitenkin kerron enemmän fallaksesta. 

mun lemppari pizzeria valenciassa :)

tosiaan neljän kuukauden päästä olisi tarkoitus laukut pakata ja suunnata suomeen. ajatus tuntuu samaan aikaan tosi kaukaiselta ja samalla siltä että se tapahtuisi huomenna :( ennen suomeen paluuta on monia suunnitelmia ja monia ihania asioita tapahtumatta, muttei tältä pineltä paniikilta ja stressiltä voi kuitenkaan välttyä. tällä kertaa mulla ei oo muuta kerrottavaa, kuin että mä haluun kiittää kaikkia mun ystäviä kun ootte ollu mun tukena tän puolen vuoden aikana täällä ja suomessa. kiitti myös teille jotka kuukaudesta toiseen luette tätä blogia!

mun naapurin kissa!

<3 Pau