la buganvilla

moikka! oon vältellyt tän postauksen kirjottamista nyt jo jonkun aikaa, mutta haluan palata aktiiviseksi bloggaajaksi, kuten silloin alussa, joten tää on nyt saatava alta pois. tosiaan kaikki ovat kuulleet tästä viruksesta ympärillämme ja se on kyllä kääntänyt kaiken päälaelleen vain päivissä. puolitoista kuukautta sitten mulle annettiin käteen lentolippu sekä määräys palata Suomeen. olin ehtinyt viettää Espanjassa meilkein seitsemän kuukautta, kun piti matkalaukut pakata. tiesin, että tää tilanne tulis varmaan vastaan, mutta olisin halunnut jäädä tosi paljon nauttimaan lämmöstä. tosiaan saavuin Suomeen ja paluu oli helpompi kuin kuvittelin, mutta Espanjan päässä pahinta oli ettei saanut hyvästellä ystäviä ja kaikki vain pysähtyi seinään. mun vaihto olis oikeasti loppunut vasta ensi kuussa, joten tulin siis kolme kuukautta liian aikaisin kotiin. vain muutamat vaihto-opiskelijat jäivät jatkamaan vuottaan. hullua miten nopeasti toi vuosi oikeesti meni ja nyt se on jo ohi, vaikken sitä i

moi! en ees itekkään usko mitä just kirjoitin otsikoksi. oon nyt kuusi kuukautta asunut valencian auringon alla ja elämä on tosi ihanaa just nyt :) kesä on tavallaan tullut tai no ulkona on joka päivä yli 20 astetta joten kai sen kesäksi voi laskea hahah. Viime postauksessa kirjoitin olevani iloinen Suomeen paluusta, mutta fiilis on oikeastaan muuttunut täysin. tällä hetkellä mun ainoa toive olis vaan jäädä tänne <3 espanja on aivan ihana maa ja jotenkin se suomen kamala sää ja pimeys ei houkuttele ollenkaan, onneks mun palatessa on kesä ja toivottavasti hyvä sää!  on ihanaa taas päästä rannalle ruskettumaan! helmikuuhan oli paljon uuden opettelua, mutta kaikki on nyt paremmin kuin hyvin. välillä menee sukset ristiin perheen kanssa, mutta se on täysin normaalia. koulussa menee super hyvin. tein tossa viime viikolla esitelmän filosofiassa, ja siis täysin espanjaksi vaan pienillä muistiinpanoilla, joka meni ihan täydellisesti <3 oon vihdoin huomannu miten hyvin oikeesti

Buenas! Tässä sitä nyt ollaan, puolivälissä vaihtovuotta. Ekat viisi kuukautta meni hurjan nopeasti ja kulunut kuukausi oli täynnä jäähyväisiä. Asuin tosiaan toisen vaihto-oppilaan kanssa samassa host-perheessä. Musta ja tästä italialaisesta tuli super hyviä ystäviä ja kun viikko sitten piti hyvästit sanoa, oli se super vaikeeta. Tavataan uudestaan heinäkuussa kun matkustan Italian kautta Suomeen! Mun siskon kanssa samalla lähti 11 muuta vaihtaria ja monet heistä oli mun ystäviä. Harmillista on että osa heistä oli maista kuten Australia ja Brasilia, joten uudelleen tapaaminen ei ole mitenkään varmaa. Mun siskon lähtiessä mulla oli vähän uuden alun tuntu. Kaikki oikeestaan muuttu ja kun me tää vuosi viisi kuukautta sitten aloitettiin, oli meidän koulussa neljä vaihtaria ja nyt luku on pienentynyt puoleen.  Me ollaan nykyään ainoat vaihtarit meidän koulussa Kuitenkin mun asuminen kotona muuttui paljon. Mulla on nykyään oma huone eikä koko ajan seuraa jolle jutella koti-ikävä

Buenas tardes! Tänään ajattelin kirjoitella vähän pidemmän postauksen joulusta, uudesta vuodesta ja joulukuusta. Näin ne vaan meni, mun yks kolmasosa vaihdosta tai no vähän enemmänkin. Neljä kuukautta takana ja kuukauden päästä puolet takana. Hui miten nopeesti aika menee. Uusi vuosi ja uusi vuosikymmen on aluillaan ja tuntuu niin oudolta kirjoittaa että vuosi on 2020. No hypätäänpä sitten aiheeseen.  Vuoden vikana päivänä käytiin rannalla mun siskon kanssa <3 Ensin vähän joulukuun tapahtumista. Tää on ollut yks mun raskaimpia kuukausia, haikeimpia ja oudoimpia. Joulukuu ja oikeestaa koko joulu vaan vilahti mun silmien edestä enkä missään vaiheessa saanut yhtään jouluista fiilistä. Ihan kuukauden alussa käytiin kattomassa mun host-veljen konserttia jossa hän lauloi (yleensä siis soittaa rumpuja). Tykkäsin siitä tosi paljon. Koulunkäynti jatkui ja kävin testaamassa Valencian Ikean. Oli ihana ostaa irtokarkkeja ja Pohjois-Eurooppalaisia herkkuja! Välillä ulkona oli hyytäv

Hola! Taas mä olen täällä kirjoittelemassa. Tuntuu että aina kun saan uuden postauksen blogiin niin seuravaa pitäisi jo alkaa kirjoittaa. No eipä jauheta sen enempää ajan nopeasta kulusta, koska sitä olen jo aiemmissa postauksissa taivastellut. Viime kuussa täytin 17 ja vuoden päästä mun pitäis olla muka "aikunen". Mun synttäripäivänä käytiin syömässä sushia kavereiden kanssa ja viikonlopuna käytiin klubilla juhlimassa! Oli kyllä parhaat synttärit ja tosi erilaiset, mut tykkäsin tosi paljon. Kuukausi kuitenkin alkoi kuolleiden päivällä ja täällä sitä ei juhlittu kauheesti, joitain paikkoja koristeltu ja se oli vapaapäivä koulusta.  Keskustan jouluvalot on niin kauniita <3 Tää kuukausi ei ollut mitenkään kauheen erikoinen ja tehtiin aika samoja juttuja kun yleensä eli käytiin leffassa, syötiin ulkona ja pidettiin hauskaa. Käytiin tässä kuussa katsomassa mun host-veljen tanssiesitystä Valencian isossa teatterissa ja käytiin kans lounaalla mun toisen host-veljen mus

Moi! Taas on se aika kuukaudesta kun kerron kuulumisia. Edellisessä postauksessa ei tullut vielä pahoiteltua suomen kielen surkeaa taitoa, mutta nyt sen teen. Tosiaan kielitaito suomen kanssa on ihan hirveällä tasolla, mutta ehkä me selvitään.  Aika juoksee hirveää vauhtia ja mun toinen kuukausi Espanjan auringon alla on tullut päätökseen sekä syksy on vihdoin saapunut. Lämmintä täällä yhä on iltapäivällä, mutta kyllä aamuisin villapaita ja takki on toimiva yhdistelmä. Tästä kuusta mulla olisi niin paljon kerrottavaa että voisin vaikka kirjan kirjoittaa. Kaydään nyt kuitenkin pääasiat läpi. Kulttuurishokki on alkanut iskeä pieninä palasina ja ensimmäinen koti-ikäväkin iski tuossa viime viikolla. Mun vanhemmat laittoi mulle postiin Fazerin suklaata jota mulla oli aivan liian vähän mukana lähtiessäni Suomesta ja piristys tuli tarpeeseen.  Tein kyllä super hyvän valinnan kun päätin tulla Valenciaan :) Ollaan viihdytty yhä enemmän Valencian keskustassa ja nähty uusia paikkoja kau