Rannalla villapaidassa
Moi! Taas on se aika kuukaudesta kun kerron kuulumisia. Edellisessä postauksessa ei tullut vielä pahoiteltua suomen kielen surkeaa taitoa, mutta nyt sen teen. Tosiaan kielitaito suomen kanssa on ihan hirveällä tasolla, mutta ehkä me selvitään. Aika juoksee hirveää vauhtia ja mun toinen kuukausi Espanjan auringon alla on tullut päätökseen sekä syksy on vihdoin saapunut. Lämmintä täällä yhä on iltapäivällä, mutta kyllä aamuisin villapaita ja takki on toimiva yhdistelmä. Tästä kuusta mulla olisi niin paljon kerrottavaa että voisin vaikka kirjan kirjoittaa. Kaydään nyt kuitenkin pääasiat läpi. Kulttuurishokki on alkanut iskeä pieninä palasina ja ensimmäinen koti-ikäväkin iski tuossa viime viikolla. Mun vanhemmat laittoi mulle postiin Fazerin suklaata jota mulla oli aivan liian vähän mukana lähtiessäni Suomesta ja piristys tuli tarpeeseen.
Tein kyllä super hyvän valinnan kun päätin tulla Valenciaan :)
Ollaan viihdytty yhä enemmän Valencian keskustassa ja nähty uusia paikkoja kaupungista. Tässä kuussa oli myös El día de la Hispanidad, Halloween sekä El día de la Comunidad Valenciana jota vietettiin syömällä mun host-perheen sukulaisten kanssa läheisessä kapungissa Masamagrellissa Valencian lähellä. Halloweenia täällä ei ihan hirveesti juhlittu, mutta koska meillä oli vapaana perjantai Kuolleiden päivän takia niin monet meni klubeille Halloweenina. Espanjalainen ruoka on kyllä yks ihan lemppari asioista tässä maassa. Oon saanut uusia ystäviä sekä on juhlittu espanjalaiseen tapaan aamuun asti. Joka kerta kun tuun koulusta kotiin niin tuntuu ihanalta oikeasti olla kotona, eikä oo sellanen olo että ei tulis kotiin vaan johonkin vieraaseen taloon. Oon kyllä tuntenut tän paikan kodikseni heti ekasta viikosta lähtien ja oon siitä super onnellinen, koska tuntuu että monet vaihtarit ei tunne host-perheen kotiaan koskaan kodikseen tai sopeudu perheeseen ollenkaan. On se oikesti niin hämmentävää ensin olla lokakuun alussa rannalla ja lopussa pukea villapaita päälle.
Masamagrell oli tosi kiva pieni kaupunki.
Ens kuu tulee olemaan varmaan täynnä joulukuun odotusta ja en vaan malta odottaa millanen joulukuu tässä maassa tulee olemaan. Katolinen uskonto tuo varmasti uusia tuulia joulun juhlintaan, mutta varmasti tykkään siitä kokemuksesta paljon. Niin jos joku mietti palaanko mun perheen luokse Suomeen jouluksi, niin en palaa, vaan vietän ihan koko vuoden Espanjassa ilman Suomen vierailuja. Oon alkanut sopeutua tähän espanjalaisten kovaäänisyyteen tosi hyvin eikä useat kulttuurelliset asiat enää ihmetytä niin paljoa vaikka yllätyksiä joka viikolle riittää. Joo kyllä se kielitaito on parantunut ja paljon. Kaksi viikkoa sitten mun host-isä sanoi multa tulevan tosi paljon puhetta ja pian se ei lakkaa enää ollenkaan, vaikka samaan aikaan mulle on sanottukin että voisin puhua enemmänkin :D Myös yks mun ystävä koulussa sanoi mun puheen olevan tosi paljon parempaa kuin kaksi kuukautta sitten vaikka se tökkiikin vielä paljon. Enkä olis kyllä uskonut kaksi kuukautta sitten että voisin jo näin varhaisessa vaiheessa vaihtoa mennä kapungille pelkästään espanjalaisten kanssa ilman yhtäkään englannintaitoista kaveria!
Kaupungilla näkee jo syksyn merkkejä vaikka lämpötilat on tosi korkeita!
Mulla on myös tiedossa kaksi tai kolme matkaa, yksi tai kaksi joulukuussa Madridiin ja kolmas ens keväänä Ranskaan, mutta niistä kerron myöhemmin lisää ja toivonkin että pääsisin matkustamaan Espanjan sisällä enemmän.
Churrot on ihan mun lemppareita!
Hyvää pimeää marraskuuta kaikille ja yritän saada mahdollisimman pian koulu aiheisen postauksen pihalle. Toivotaan että kuukauden päästä mun kirjoitellassa tätä postausta en oo päättänyt palata Suomeen ja muutenkin että kaikki on hyvin. Tsemppiä kaikkeen ja tuttuun tapaan instagramista löytyy mitä kaikkea mä täällä oikeasti teen @pauemilial.
Tässä on mun host-perheen kissa Peny <3
Kommentit
Lähetä kommentti